Tietoa MoveDoc

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä MoveDoc on luonut 12 artikkelia.

Mutua vai mitattua? Osa 2: mittausten toteuttaminen tule-fysioterapiassa

2021-12-14T21:09:01+03:00

Mutua vai mitattua?  Osa 2: Mittausten toteuttaminen tule-fysioterapiassa Blogin ensimmäisessä osassa pyrimme tuomaan esiin sen, miksi mittaaminen on merkittävä fysioterapian laatua parantava tekijä. Yleisellä tasolla mittaamisen totaaliselle välttämiselle fysioterapiassa on vaikea löytää perusteita ja mittaamisen haasteet liittyvät enemmän mittarin valintaprosessiin, mittausten toteutukseen ja tuloksista tehtäviin tulkintoihin. Asiakkailla tai maksajatahoilla on lähtökohtaisesti jokin tarve, johon he kaipaavat apua ja/tai muutosta, jolloin on luontevaa ajatella heidän jo arvioivan ostettavan palvelun kykyä vastata tarpeeseen. Vaikka mittaamisella ei todenneta vaikuttavuutta, voidaan mittaamalla havainnoida tavoitteen saavuttamista. Tässä osassa tarkoituksena on tuoda esiin mittarin valinnassa ja mittausten toteutuksessa huomioitavat asiat sekä esitellä yleisesti tule-kuntoutuksessa mitattavia ominaisuuksia. [...]

Mutua vai mitattua? Osa 2: mittausten toteuttaminen tule-fysioterapiassa2021-12-14T21:09:01+03:00

Mutua vai mitattua? Osa 1: Mittaamisen merkitys tule-asiakkaan fysioterapiassa

2021-10-31T20:56:50+03:00

Mutua vai mitattua? - Osa 1: Mittaamisen merkitys tule-asiakkaan fysioterapiassa Tässä kaksiosaisessa Mittaaminen tule-fysioterapiassa -blogissa käydään läpi perusteita sille, miksi mittaaminen tulisi sisällyttää osaksi näyttöön perustuvaa fysioterapiaa. Ensimmäisen osan aiheena on mittaamisen merkitys tule-fysioterapiassa ja toisessa osassa käydään läpi mitä kaikkea fysioterapiassa kannattaa mitata ja mitä tekijöitä mittaamisessa pitää käytännössä huomioida, jotta kerätty tieto olisi mahdollisimman luotettavaa. Lue tästä blogista miksi mittaaminen on olennainen osa laadukasta fysioterapiaa! Mittaaminen fysioterapiassa Fysioterapiavastaanotolla toteutettava mittaaminen voi herättää erilaisia ajatuksia, niin asiakkaissa kuin terapeuteissakin. Joku asiakas saattaa kokea kyselyjen täyttämisen ja suorituskykymittausten suorittamisen turhanpäiväisenä ja oman kuntoutumisen kannalta merkityksettömänä toimintana. Toinen asiakas saattaa olla [...]

Mutua vai mitattua? Osa 1: Mittaamisen merkitys tule-asiakkaan fysioterapiassa2021-10-31T20:56:50+03:00

Tendinopatia eli jännekipu Osa 3: Tutkiminen ja kuntoutus

2021-08-11T08:47:48+03:00

Tendinopatia eli jännekipu Osa 3: Tutkiminen ja kuntoutus Tendinopatiablogin aiemmissa osissa on käsitelty jännevaivojen luokittelua ja tendinopatian syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Jännevaivat käsitetään yleisesti helposti määriteltäviksi spesifiksi tule-ongelmiksi. Anatomisesti helposti luokiteltava ongelma ei kuitenkaan riitä määrittelemään kuntoutuksen sisältöä. Voidaan siis aiheellisesti kysyä, onko tendinopatia sen spesifimpi kuin muutkaan tuki- ja liikuntaelinongelmat? Tässä Tendinopatiblogin viimeisessä osassa aiheena on potilaan kliininen tutkiminen sekä jännevaivojen kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus.   Tendinopatiapotilaan kliininen tutkiminen Tendinopatian diagnosointiin ei ole olemassa yksiselitteistä kriteeristöä. Jännekivusta kärsivän potilaan kliininen arvio perustuu vahvasti henkilön kertomaan oirekuvaan ja kliiniseen tutkimiseen. Potilas kertoo yleensä ongelman alkaneen vähitellen. Oireet liittyvät tyypillisesti jänteen kuormittamiseen ja [...]

Tendinopatia eli jännekipu Osa 3: Tutkiminen ja kuntoutus2021-08-11T08:47:48+03:00

Tendinopatia eli jännekipu Osa 2: Mitkä tekijät johtavat tendinopatian syntyyn?

2021-08-11T08:48:41+03:00

Tendinopatia eli jännekipu Osa 2: Mitkä tekijät johtavat tendinopatian syntyyn?  Kirjoittaja: Sami Tarnanen Blogin ensimmäisessä osassa käsiteltiin jännevaivojen terminologiaan ja luokitteluun liittyviä asioita. Tässä Tendinopatiablogin toisessa osassa luodaan katsaus tekijöihin, jotka ovat yhteydessä tendinopatian kehittymiseen. Ymmärrys tendinopatian kehittymisestä keskittyy vahvasti biomedikaalisiin syihin, mutta myös psykososiaalisten tekijöiden merkityksestä jänneongelmiin on viime vuosien aikana alkanut tulla tutkimustietoa. Kipuongelmien laajempi biopsykososiaalinen viitekehys onkin pidettävä tausta-ajatuksena tarkasteltaessa tendinopatian kehittymiseen johtavia syitä. Tendinopatiablogin viimeisen osan aiheena on potilaan kliininen tutkiminen ja jännevaivojen kuntoutus.   Kuormituksen vaikutus jänteen rakenteeseen ja tendinopatian kehittymiseen Jänteeseen kohdistuva kuormitus on edellytys jännekudoksen rakenteen ja sitä kautta jänteen toiminnan ylläpysymiselle ja vahvistumiselle. [...]

Tendinopatia eli jännekipu Osa 2: Mitkä tekijät johtavat tendinopatian syntyyn?2021-08-11T08:48:41+03:00

Tendinopatia eli jännekipu Osa 1: Jännevaivojen luokittelu

2021-08-11T08:48:17+03:00

Tendinopatia eli jännekipu Osa 1: Jännevaivojen luokittelu Tämän kolmiosaisen blogin aiheena on tendinopatia eli jännekipu. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään jännevaivojen luokitteluun ja terminologiaan. Seuraavan osan aiheena on tendinopatian syntyyn vaikuttavat tekijät ja viimeisessä osassa tarkastellaan tendinopatiaa potilaan kliinisen tutkimisen ja kuntoutuksen näkökulmista.  Jännevaivojen luokittelu Erilaiset jännevaivat ja -vammat muodostavat hyvin yleisen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmaryhmän. Niitä esiintyy niin urheilua harrastavilla kuin harrastamattomillakin henkilöillä.  Jännevaivoja voidaan luokitella niin anatomisten ja patofysiologisten tekijöiden kuin vaivan keston ja vammatyypin mukaan. Jännevaivojen monitahoisten syntymekanismien ja moninaisen ilmentymisen vuoksi ongelman luokittelu on haastavaa. Kudostasolla havaittavat muutokset voivat joillakin henkilöillä olla täysin oireettomia, kun taas toisilla [...]

Tendinopatia eli jännekipu Osa 1: Jännevaivojen luokittelu2021-08-11T08:48:17+03:00

Hyvä ryhti – kivuton selkä? Osa 4: Voidaanko ryhtiä muuttaa harjoittelemalla?

2021-05-23T11:59:09+03:00

Hyvä ryhti- kivuton selkä? Osa 4: Voidaanko ryhtiä muuttaa harjoittelemalla? Ryhtiblogin edellisissä osissa on käsitelty ryhdin arviointia, ryhdin ja kipujen sekä ryhdin ja mielialan välistä yhteyttä. Tässä blogin viimeisessä osassa pohdimme sitä, voidaanko ryhtiä ylipäänsä muuttaa harjoittelemalla.  Ryhdin ja lihasepätasapainon oletetaan yleisesti liittyvän toisiinsa. Lihasvoiman ja -pituuden epätasapainon katsotaan johtavan tarkastellun kehonosan nivelten koukistus- tai ojennusasentoon sekä lihasten heikentymiseen tai yliaktiivisuuteen.  Kirjallisuudessa tästä teoriasta käytetetään termejä “Upper crossed syndrome” ja “Lower crossed syndrome”. Teoria pohjautuu käsitykseen, että kun ihminen on pitkiä aikoja ”huonossa” ryhdissä lihakset reagoivat siihen pidentymällä tai lyhentymällä. Tai jos jotain lihasryhmää kuormitetaan paljon, niin lihas lyhenee (1).  [...]

Hyvä ryhti – kivuton selkä? Osa 4: Voidaanko ryhtiä muuttaa harjoittelemalla?2021-05-23T11:59:09+03:00

Hyvä ryhti – Kivuton selkä? Osa 3: Ryhti, kehon kieli ja mieliala

2021-05-23T12:05:18+03:00

Hyvä ryhti - Kivuton selkä? Osa 3: Ryhti, kehon kieli ja mieliala Blogin ensimmäisessä osassa pohdimme ryhdin historiaa ja ryhdin arvioinnin luotettavuutta ja toisessa osassa ryhdin ja kipujen yhteyttä. Vaikka ryhdin ja monenlaisten kipujen korrelaatio ei ole selkeä, ryhdillä saattaa olla merkitystä hyvinvointimme kannalta muiden tekijöiden kautta. Sanattomalla viestinnällä on jopa sanallista viestintää suurempi merkitys sen kannalta, miten viestit vastaanotetaan. Sanaton viestintämme määrittää siis paljon mitä toiset ajattelevat meistä ja miten tunteemme tulkitaan (1).  “Huonoryhtisestä” ihmisestä saa helposti hiukan masentuneen ja apaattisen vaikutelman. Suorassa istuvasta tai seisovasta ihmisestä taas ehkä valppaamman ja itsevarmemman kuvan.  Carney ym.  julkaisivat vuonna 2010 paljon [...]

Hyvä ryhti – Kivuton selkä? Osa 3: Ryhti, kehon kieli ja mieliala2021-05-23T12:05:18+03:00

Hyvä ryhti – kivuton selkä? Osa 2: Onko ryhdillä väliä kipujen kannalta

2021-05-23T12:04:17+03:00

Hyvä ryhti - kivuton selkä? Osa 2: Onko ryhdillä väliä kipujen kannalta? Ryhtiblogin ensimmäisessä osassa käsiteltiin ryhdin historiaa ja ryhdin arvioinnin luotettavuutta. Ryhdin arviointiin liittyvät ongelmat onkin syytä huomioida tarkasteltaessa muuta ryhtiin liittyvää tutkimusta. Tässä ryhtiblogin toisessa osassa pohdimme sitä, onko ryhti maineensa veroinen syypää erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin.  ”Hyvän” ryhdin oletetaan pienentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta ja siten vähentävän riskiä tuki- ja liikuntaelimistön kivuille ja muille ongelmille. Selkärangan asento toki vaikuttaa siihen, miten kuormitus jakautuu rangan eri osille, mutta asento ei yksistään määrittele kuormituksen suuruutta. Ulkoinen kuorma, lihasten aktiivisuustaso, kuormituksen kesto ym. tekijät voivat kuormittumisen kannalta olla oleellisimpia [...]

Hyvä ryhti – kivuton selkä? Osa 2: Onko ryhdillä väliä kipujen kannalta2021-05-23T12:04:17+03:00

Hyvä ryhti – kivuton selkä? Osa 1: Mitä ryhti on ja miten sitä arvioidaan?

2021-05-23T12:02:37+03:00

Hyvä ryhti - Kivuton selkä? Osa 1: Mitä ryhti on ja miten sitä arvioidaan? Tässä neliosaisessa blogissa käsittelemme kaikille tuttua aihetta, ryhtiä. Pureudumme siihen, mitä ryhdistä ja sen vaikutuksesta terveyteen tiedetään. Ensimmäisessä osassa käydään läpi ryhdin historiaa ja ryhdin arviointia. Seuraavissa osissa pohditaan muun muassa sitä, onko ryhdillä väliä kipujen kannalta, mistä muusta ryhti mahdollisesti kertoo sekä sitä, voidaanko ryhtiin ylipäänsä vaikuttaa.  Ryhti on laaja käsite, jota määriteltäessä puhutaan sekä staattisesta asennosta että dynaamisesta liikkeestä. Ryhti -sanan juuret ovat latinan sanasta ponere, joka tarkoittaa laittaa tai asettaa. Hyvää ryhtiä pidetään tavoiteltavana ominaisuutena. Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa tulee tämän tästä eteen [...]

Hyvä ryhti – kivuton selkä? Osa 1: Mitä ryhti on ja miten sitä arvioidaan?2021-05-23T12:02:37+03:00

Rauhaa ja rakkautta liikuntavammojen hoitoon

2020-06-22T19:23:24+03:00

Rauhaa ja rakkautta liikuntavammojen hoitoon! Urheilu- ja liikuntavammojen hoidosta on viime vuosina käyty paljon keskustelua ammattilaisten keskuudessa. Perinteinen RICE- malli (Rest, ice, compression, elevation) akuutin vamman hoidossa, eli kylmä-koho-kompressio yhdistelmän käyttö on alettu kyseenalaistamaan. Erityisesti suositeltu levon määrä on lyhentynyt huomattavasti ja kylmähoidon merkitys kyseenalaistettu. Uusin päivitys siitä, miten vaikkapa nilkan nyrjähdystä tai muuta treenatessa joskus sattuvaa venähdystä tulisi hoitaa tarjoaa hoidoksi rauhaa ja rakkautta, eli uusin muistisääntö on PEACE and LOVE! Usein muistamme hoitaa akuuttia vammaa, mutta pitkän tähtäimen vamman paranemisen tukemisesta keskustelu unohtuu. Psykologisilla tekijöillä, kuten pelolla vamman uusiutumisesta, stressillä jne. on merkitystä toipumisen kannalta. Samaten vammariskiin vaikuttavat [...]

Rauhaa ja rakkautta liikuntavammojen hoitoon2020-06-22T19:23:24+03:00

Otsikko

Go to Top