Hyvä ryhti – kivuton selkä?

Osa 2: Onko ryhdillä väliä kipujen kannalta?

Ryhtiblogin ensimmäisessä osassa käsiteltiin ryhdin historiaa ja ryhdin arvioinnin luotettavuutta. Ryhdin arviointiin liittyvät ongelmat onkin syytä huomioida tarkasteltaessa muuta ryhtiin liittyvää tutkimusta. Tässä ryhtiblogin toisessa osassa pohdimme sitä, onko ryhti maineensa veroinen syypää erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. 

”Hyvän” ryhdin oletetaan pienentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta ja siten vähentävän riskiä tuki- ja liikuntaelimistön kivuille ja muille ongelmille. Selkärangan asento toki vaikuttaa siihen, miten kuormitus jakautuu rangan eri osille, mutta asento ei yksistään määrittele kuormituksen suuruutta. Ulkoinen kuorma, lihasten aktiivisuustaso, kuormituksen kesto ym. tekijät voivat kuormittumisen kannalta olla oleellisimpia asioita kuin se, missä asennossa ranka on. On osoitettu, että pitkään (>2h) paikallaan seisominen aiheuttaa alaselkään epämukavuuden tai kivun tunnetta todennäköisemmin niillä henkilöillä, joiden lannenotko on suurempi (1). Vaikka asennolla siis näyttäisikin olevan yhteys kivun ilmentymiseen, niin voi olla järkevämpää ja helpompaa vaikkapa jalan korokkeelle nostamisella vaihtaa seisoma-asentoa, kuin lähteä yrittämään ryhdin muuttamista (2).

Istuminen ja ryhti

Istumaryhdin suhteen tilanne on astetta mutkikkaampi, koska istuma-asennon kuormittavuuteen vaikuttaa se, pidetäänkö asento omalla lihastyöllä vai tukeeko istuin asennon ylläpitämistä. Istuminen ei näyttäisi olevan selkäkipujen itsenäinen riskitekijä, mutta istuessa vartalolihasten jännitystaso näyttäisi olevan se tekijä, joka pidemmässä altistuksessa selittää alaselkäkivun ilmentymistä (3). Istuimet, joissa istuinosaa voidaan kallistaa eteenpäin, vähentävät istumisen aikaista vartalolihasten aktiivisuutta ja voivat vähentää istumisen aikana tuntuvaa selkäkipua (4). 

Mitään tiettyä istuma-asentoa ei voida automaattisesti pitää huonona. Lyhyellä (20 min) istumisella lysähtäneessä asennossa ei ole osoitettu olevan haittavaikutuksia selkärangan toimintaan (5). Ryhdikkään asennon eduista esimerkiksi kipujen suhteen ei ole olemassa tutkimusnäyttöä. Kun tutkimuksissa on tarkasteltu kivuttomien henkilöiden istuma-asentoja, he näyttäisivät istuvan lysymässä kun istuminen jatkuu pidempään, eli kyseessä saattaa olla ihmisen taipumus hakeutua pidempikestoisessa istumisssa helpommin ylläpidettävään asentoon. Selkä suorassa istuminen ei siis näyttäisi olevan meille luontaista. Lysähtäneessä asennossa istuminen näyttäisi olevan myös hyödyllistä, kun halutaan palauttaa välilevyn nestepitoisuus kuormituksen jälkeen (6). 

Tule-vaivat ja ryhti

Ryhdin ja tuki- ja liikuntaelimistön kipujen yhteys ei myöskään ole niin selvä kuin ehkä yleisesti luullaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei esim. olkapää-, niska- ja alaselkäkipupotilaiden ja kivuttomien henkilöiden ryhdeissä ole eroa (7, 8, 9).  Esimerkiksi “korostunutta” tai “oiennutta” notkoa syytetään usein selkäkivuista, mutta tutkimuksissa ei olla havaittu selkeää eroa selkäkipujen esiintymisen ja erilaisten notkon suuruuksien tai lantion kallistuksen välillä (10, 11, 12). 

Yläselän ryhdillä ja olkapääkivuilla ei näyttäisi myöskään olevan selkeää yhteyttä. Koontitutkimuksen mukaan rintarangan kyfoosin suuruus ei eroa olkapääkipuisten ja kivuttomien henkilöiden välillä, joten yläselän asennon itsenäinen vaikutus olkapääkipuihin lienee vähäinen. On kuitenkin mahdollista, että pienempi rintarangan kyfoosi tai parempi kyky ojentaa rintarankaa lisäävät olkanivelen liikkuvuutta ja voivat siten vaikuttaa olkanivelen kuormittumiseen etenkin sellaisissa ammateissa, joissa joudutaan työskentelemään pitkiä aikoja kädet olkapäätason yläpuolella (13, 7). 

Someniska

Viime aikoina paljon mediahuomiota saaneen “someniska” -ilmiön olemassaolo ei sekään saa kannatusta tutkimuksesta. Useat tutkimukset eivät ole löytäneet yhteyttä niskan asennon ja niskakipujen välille nuorilla (14, 15). Vaikka etukumarat mobiililaitteiden käyttöasennot lisäävät niskan rakenteiden kuormitusta (16), se ei automaattisesti tarkoita, että niiden käyttöön mahdollisesti liittyvät TULE-ongelmat riippuisivat pelkästään asennosta. Tuoreessa tutkimuksessa löydettiin jopa oletusten vastainen yhteys, kun havaittiin että rennommat istuma-asennot 17-vuotiailla naisilla suojasivat pitkittyneiltä niskakivuilta eikä miehillä istuma-asento ollut riskitekijä niskakivulle (17). Mobiililaitteiden käyttöön liittyy usein muitakin kipuongelmiin vaikuttavia tekijöitä, kuten fyysisen aktiivisuuden vähenemistä sekä unen häiriintymistä tai uniajan lyhenemistä. Seurantatutkimuksien puuttuessa mobiililaitteiden käytön ja käyttöasennon yhteydestä tule-kipuihin ei voida tehdä kovinkaan vahvoja johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen (18, 19). 

Eikö ryhti sitten koskaan ole ongelma?

Totta kai on, jos vaikkapa vietät suuren osan ajasta samassa asennossa – mutta silloin ei välttämättä ole kyse ryhtiongelmasta, vaan staattisen asennon tuomasta epämukavuuden tunteesta ja liikkumisen puutteesta.  Toisaalta vaikka meillä olisi kuinka hyvä ryhti, se ei tarkoita kivuttomuutta, varsinkaan jos olemme jatkuvasti tässä yhdessä samassa asennossa. Esimerkiksi päänsärkyihinkin liittyen näyttäisi siltä, että ryhti itsessään ei ole ratkaiseva tekijä, vaan asennon vaihtelu on tärkeämpää (20). Ikääntyessä selkärangan asento muuttuu hieman kumarammaksi, mutta tätäkään muutosta ei välttämättä voida pitää ongelmana. Vain pienelle osalle ihmisistä kehittyy selkäkipuun liittyen ikääntymisen myötä oireita aiheuttava sekä toimintakykyä ja elämänlaatua heikentävä ryhtihäiriö (21).

Tämän hetken tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ”hyvään” ryhtiin pyrkimisen sijaan huomio kannattaa siirtää riittävään asennon vaihteluun (staattisten asentojen tuoma epämukavuuden tunteen mukaan), staattisten asentojen tauottamiseen ja riittävään liikunnan määrään. Tutkimustulokset ryhdin ja kipujen välisistä yhteyksistä eivät suoraan merkitse sitä, etteikö rangan asento voi jollakin yksittäisellä henkilöllä vaikuttaa kipuongelmien kehittymiseen. Nämä tulokset yhdistettynä  ryhdin arviointiin liittyvien ongelmien kanssa ohjaavat meitä kuitenkin  suhtautumaan kriittisesti henkilön ryhdistä tehtäviin tulkintoihin.

Yhden oikean istuma-asennon ohjauksen sijaan voisi olla paikallaan etsiä mukavalta tuntuvia asentoja, joissa voi olla rentona. Alkaa olla aika lakata syyttämästä pelkästään ryhtiä erilaisista kiputiloista. Kiputilat ovat lähes aina monitekijäisiä ongelmia, joita ei pelkästään ryhtiä muuttamalla voiteta.

Mihin muihin asioihin ryhti liittyy, kuin kipuihin? Tätä aihetta käsittelemme blogin seuraavassa osassa. 

Lähteet

  1. Sorensen CJ, Norton BJ, Callaghan JP, Hwang CT, Van Dillen LR. Is lumbar lordosis related to low back pain development during prolonged standing? Man Ther. 2015 Aug;20(4):553-7.
  2. Fewster KM, Riddell MF, Gallagher KM, Callaghan JP. Does proactive cyclic usage of a footrest prevent the development of standing induced low back pain? Hum Mov Sci. 2019 Mar 26;66:84-90.
  3. Schinkel-Ivy A, Nairn BC, Drake JD. Investigation of trunk muscle co-contraction and its association with low back pain development during prolonged sitting. J Electromyogr Kinesiol. 2013 Aug;23(4):778-86.
  4. O’Keeffe M, Dankaerts W, O’Sullivan P, O’Sullivan L, O’Sullivan K. Specific flexion-related low back pain and sitting: comparison of seated discomfort on two different chairs. Ergonomics. 2013;56(4):650-8.
  5. Wong AYL, Chan TPM, Chau AWM, Tung Cheung H, Kwan KCK, Lam AKH, Wong PYC, De Carvalho D. Do different sitting postures affect spinal biomechanics of asymptomatic individuals? Gait Posture. 2019 Jan;67:230-235.
  6. Pape JL, Brismée JM, Sizer PS, Matthijs OC, Browne KL, Dewan BM, Sobczak S. Increased spinal height using propped slouched sitting postures: Innovative ways to rehydrate intervertebral discs. Appl Ergon. 2018 Jan;66:9-17.
  7. Lewis JS, Green A, Wright C. Subacromial impingement syndrome: the role of posture and muscle imbalance. J Shoulder Elbow Surg. 2005 Jul-Aug;14(4):385-92.
  8. Grob D, Frauenfelder H, Mannion AF. The association between cervical spine curvature and neck pain. Eur Spine J. 2007 May;16(5):669-78.
  9. Laird RA, Gilbert J, Kent P, Keating JL. Comparing lumbo-pelvic kinematics in people with and without back pain: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskelet Disord. 2014 Jul 10;15:229.
  10. Laird, R.A., Kent, P. & Keating, J.L. How consistent are lordosis, range of movement and lumbo-pelvic rhythm in people with and without back pain?. BMC Musculoskelet Disord 17, 403 (2016)
  11. Nourbakhsh MR, Arab AM. Relationship between mechanical factors and incidence of low back pain. J Orthop Sports Phys Ther. 2002 Sep;32(9):447-60.
  12. Murrie VL, Dixon AK, Hollingworth W, Wilson H, Doyle TA. Lumbar lordosis: study of patients with and without low back pain. Clin Anat. 2003 Mar;16(2):144-7.
  13. Barrett E, O’Keeffe M, O’Sullivan K, Lewis J, McCreesh K. Is thoracic spine posture associated with shoulder pain, range of motion and function? A systematic review. Man Ther. 2016 Dec;26:38-46.
  14. Damasceno GM, Ferreira AS, Nogueira LAC, Reis FJJ, Andrade ICS, Meziat-Filho N. Text neck and neck pain in 18-21-year-old young adults. Eur Spine J. 2018 Jun;27(6):1249-1254.
  15. Richards KV, Beales DJ, Smith AJ, O’Sullivan PB, Straker LM. Neck Posture Clusters and Their Association With Biopsychosocial Factors and Neck Pain in Australian Adolescents. Phys Ther. 2016 Oct;96(10):1576-1587.
  16. Vasavada AN, Nevins DD, Monda SM, Hughes E, Lin DC. Gravitational demand on the neck musculature during tablet computer use. Ergonomics. 2015;58(6):990-1004.
  17. Richards KV, Beales DJ, Smith AL, O’Sullivan PB, Straker LM. Is Neck Posture Subgroup in Late Adolescence a Risk Factor for Persistent Neck Pain in Young Adults? A Prospective Study. Phys Ther. 2021 Jan 13:pzab007.
  18. Toh SH, Coenen P, Howie EK, Straker LM. The associations of mobile touch screen device use with musculoskeletal symptoms and exposures: A systematic review. PLoS One. 2017 Aug 7;12(8):e0181220.
  19. Bertozzi, L., Negrini, S., Agosto, D., Costi, S., Guccione, A.A., Lucarelli, P.,Villafañe, J.H., Pillastrini, P., Posture and time spent using a smartphone are not correlated with neck pain and disability in young adults: a cross-sectional study, Journal of Bodywork & Movement Therapies 2020.
  20. Mingels, S., Dankaerts, W., van Etten, L. et al. Lower spinal postural variability during laptop-work in subjects with cervicogenic headache compared to healthy controls. Sci Rep 11, 5159 (2021).
  21. Kyrölä, K.  Adult spinal deformity : Imaging, diagnostics and outcome. Unigrafia Helsinki. 2019