Uncategorized

Mutua vai mitattua?  Osa 2: Mittausten toteuttaminen tule-fysioterapiassa Blogin ensimmäisessä osassa pyrimme tuomaan esiin sen, miksi mittaaminen on merkittävä fysioterapian laatua parantava tekijä. Yleisellä tasolla mittaamisen totaaliselle välttämiselle fysioterapiassa on vaikea löytää perusteita ja mittaamisen haasteet liittyvät enemmän mittarin valintaprosessiin, mittausten toteutukseen ja tuloksista tehtäviin tulkintoihin. Asiakkailla tai maksajatahoilla on lähtökohtaisesti jokin tarve, johon he kaipaavat apua ja/tai muutosta, jolloin on luontevaa ajatella heidän jo arvioivan ostettavan palvelun kykyä vastata tarpeeseen. Vaikka mittaamisella ei todenneta vaikuttavuutta, voidaan mittaamalla havainnoida tavoitteen saavuttamista. Tässä osassa tarkoituksena on tuoda esiin mittarin valinnassa ja mittausten toteutuksessa huomioitavat asiat sekä esitellä yleisesti tule-kuntoutuksessa mitattavia ominaisuuksia. [...]

Hyvä ryhti- kivuton selkä? Osa 4: Voidaanko ryhtiä muuttaa harjoittelemalla? Ryhtiblogin edellisissä osissa on käsitelty ryhdin arviointia, ryhdin ja kipujen sekä ryhdin ja mielialan välistä yhteyttä. Tässä blogin viimeisessä osassa pohdimme sitä, voidaanko ryhtiä ylipäänsä muuttaa harjoittelemalla.  Ryhdin ja lihasepätasapainon oletetaan yleisesti liittyvän toisiinsa. Lihasvoiman ja -pituuden epätasapainon katsotaan johtavan tarkastellun kehonosan nivelten koukistus- tai ojennusasentoon sekä lihasten heikentymiseen tai yliaktiivisuuteen.  Kirjallisuudessa tästä teoriasta käytetetään termejä “Upper crossed syndrome” ja “Lower crossed syndrome”. Teoria pohjautuu käsitykseen, että kun ihminen on pitkiä aikoja ”huonossa” ryhdissä lihakset reagoivat siihen pidentymällä tai lyhentymällä. Tai jos jotain lihasryhmää kuormitetaan paljon, niin lihas lyhenee (1).  [...]

Hyvä ryhti - Kivuton selkä? Osa 3: Ryhti, kehon kieli ja mieliala Blogin ensimmäisessä osassa pohdimme ryhdin historiaa ja ryhdin arvioinnin luotettavuutta ja toisessa osassa ryhdin ja kipujen yhteyttä. Vaikka ryhdin ja monenlaisten kipujen korrelaatio ei ole selkeä, ryhdillä saattaa olla merkitystä hyvinvointimme kannalta muiden tekijöiden kautta. Sanattomalla viestinnällä on jopa sanallista viestintää suurempi merkitys sen kannalta, miten viestit vastaanotetaan. Sanaton viestintämme määrittää siis paljon mitä toiset ajattelevat meistä ja miten tunteemme tulkitaan (1).  “Huonoryhtisestä” ihmisestä saa helposti hiukan masentuneen ja apaattisen vaikutelman. Suorassa istuvasta tai seisovasta ihmisestä taas ehkä valppaamman ja itsevarmemman kuvan.  Carney ym.  julkaisivat vuonna 2010 paljon [...]

Hyvä ryhti - kivuton selkä? Osa 2: Onko ryhdillä väliä kipujen kannalta? Ryhtiblogin ensimmäisessä osassa käsiteltiin ryhdin historiaa ja ryhdin arvioinnin luotettavuutta. Ryhdin arviointiin liittyvät ongelmat onkin syytä huomioida tarkasteltaessa muuta ryhtiin liittyvää tutkimusta. Tässä ryhtiblogin toisessa osassa pohdimme sitä, onko ryhti maineensa veroinen syypää erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin.  ”Hyvän” ryhdin oletetaan pienentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta ja siten vähentävän riskiä tuki- ja liikuntaelimistön kivuille ja muille ongelmille. Selkärangan asento toki vaikuttaa siihen, miten kuormitus jakautuu rangan eri osille, mutta asento ei yksistään määrittele kuormituksen suuruutta. Ulkoinen kuorma, lihasten aktiivisuustaso, kuormituksen kesto ym. tekijät voivat kuormittumisen kannalta olla oleellisimpia [...]

Rauhaa ja rakkautta liikuntavammojen hoitoon! Urheilu- ja liikuntavammojen hoidosta on viime vuosina käyty paljon keskustelua ammattilaisten keskuudessa. Perinteinen RICE- malli (Rest, ice, compression, elevation) akuutin vamman hoidossa, eli kylmä-koho-kompressio yhdistelmän käyttö on alettu kyseenalaistamaan. Erityisesti suositeltu levon määrä on lyhentynyt huomattavasti ja kylmähoidon merkitys kyseenalaistettu. Uusin päivitys siitä, miten vaikkapa nilkan nyrjähdystä tai muuta treenatessa joskus sattuvaa venähdystä tulisi hoitaa tarjoaa hoidoksi rauhaa ja rakkautta, eli uusin muistisääntö on PEACE and LOVE! Usein muistamme hoitaa akuuttia vammaa, mutta pitkän tähtäimen vamman paranemisen tukemisesta keskustelu unohtuu. Psykologisilla tekijöillä, kuten pelolla vamman uusiutumisesta, stressillä jne. on merkitystä toipumisen kannalta. Samaten vammariskiin vaikuttavat [...]

Videoita/ podcasteja/ webinaareja CFT:n ja TULE-vaivojen hoitoon liittyen Jared Powell interviews Peter O'Sullivan A refreshing take on back pain with prof. Peter O'Sullivan Mark Kargela, Peter O’Sullivan ja Joletta Belton discuss Peter and Joletta’s interaction during CFT demo at San Diego pain summit Pain reframed: Caring Deeply and Dropping Your Ego with Dr. Peter O’Sullivan BMJ talk medicine: Wisdom Shared 1: Profs Kay Crossley and Peter O’Sullivan assess knees and backs BMJ talk medicine: Dr Kieran O'Sullivan on managing back pain ABC radio: The Pain Man – Prof Peter O’Sullivan is an international expert in pain. He’ll explain why we [...]

O'Sullivan ym. kirjoittavat tuoreessa BJSM:n editoriaalissa selkäkipuun liittyvistä myyteistä ja uskomuksista. Negatiiviset selkäkipuun liittyvät uskomukset ovat yhteydessä voimakkaampaan kipuun, suurempaan toimintakyvyn haittaan, työstä poissaoloihin, lääkityksen ja terveyspalveluiden käyttöön. Negatiiviset uskomukset ovat yleisiä sekä niillä joilla on selkäkipuja, että kivuttomilla, ja niitä voivat vahvistaa media sekä hyvää tarkoittavat kliinikot. Tällaiset uskomukset voivat johtaa haitalliseen toimintaan, kuten välttämiskäyttäytymiseen (normaalit selkärangan asennot kuten lysyssä istuminen, liikkeet kuten selän pyöristäminen, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä työ). Ne voivat myös johtaa suojakäyttäytymiseen, kuten keskivartalon lihasten jännittämiseen ja hitaaseen ja varovaiseen liikkumiseen. Yksi mahdollinen seuraus on myös biomedikaalisempien ja invasiivisempien hoitovaihtoehtojen valinta.  Vastaavasti positiivinen suhtautuminen selkäkipuun [...]